Äidin oivalluksia - Lempeys itselle, lempeys toiselle

Lempeys itselle, lempeys toiselle. Olla rakastava itseään kohtaan yhtä paljon kuin on rakastava toisille.

Voiko lempeyttä lisätä itselleen helposti? Mikä on niin sanonusti lempeyden mittari? Kuinka paljon ihmismielessä pystyy antamaan itselleen arvostusta?

Onko se väärin? Voidaanko siitä arvostella?

Jos me jatkuvasti haemme lempeyttä itseämme kohtaan ulkopuolelta, niin eksymme samaan aikaan vain pahemmin itsestämme.

Kun haemme vastauksia tai lohtua ulkopuolisista asioista, kun voi vähäksi aikaa vaikka unohtaa sen tietyn olotilan, tunteen tai ajatuksen, työnnämme itseämme vain kauemmaksi omasta lempeydestä!

Miten sen olotilan ikinä pystyy käsittelemään, koska ihmismieli pitää meidät kierteessä, varsinkin jos haluamme pysyä siinä kiinni!

On olemassa vaihtoehtoja lisätä oman arvon tunnetta, on olemassa lempeyden kursseja, on olemassa mitä tahansa, mutta niin kauan kun itsemme olemme kiinni jossain, josta emme ole valmiita päästämään irti, niin niin kauan olemme pyörteessä.

Mutta milloin on valmis, milloin ihminen tuntee itsensä valmiiksi? Voiko sen määrittää ajassa tai ajatuksessa?
Milloin minä olen valmis? Valmis elämän muutoksiin?
Ei milloinkaan, jos ei ensin hyväksy sitä omaa heikkoutta omassa elämässään,hyväksyy itsensä vahvana ja antaa itselleen kiitosta,että mitä on voinut oppia elämästä tähän mennessä!

Lempeyttä voi siis lisätä itselleen, hyväksymällä juuri tämä tilanne, on missä tilanteessa tahansa. Alkaa näkemään itsensä toisessa valossa!

Kaikki voi muuttua!